Kartta: Maanmittauslaitos/karttapaikka
Puruveden yhteydet muuhun Saimaaseen ovat siinä määrin vähäiset, että se on melkein oma järvensä. Etelässä reitti Pihlajavedelle on parin kapean, sillan ali kulkevan salmen varassa ja pohjoisessa yhteys Paasselälle on vielä heiveröisempi. Puruvesi on karu, puhdas ja kirkasvetinen. Kerrassaan viehättävä vesistö, joka veneilykohteena muistuttaa jonkin verran Luonteria. Täälläkin on yksi isompi taajama ja suhteellisen kompaktissa paketissa toinen toistaan kiehtovampia saaria, selkiä ja muutama todella hieno retkisatama.
Kerimäki
Kerimäki on tunnettu puukirkostaan, joka on niin iso, että on epäilty mittakaavan karanneen käsistä rakennusvaiheessa. Muuten mittakaava on Kerimäellä ihan hyvin hallittavissa. Satamassa on veneilijälle tarjolla niukahkot peruspalvelut ja taajamassa kaupat ja kahvilat ynnä muu asiaan kuuluva. Satamassa on komea rivi vanhoja venevajoja, ja onhan se kirkko todella vaikuttava ilmestys keskellä kylää.
Kartta: Maanmittauslaitos/karttapaikka
Petrisaari
Petrisaari on isohko hiekkaharjusaari, jossa on useita rantautumis- ja satamapaikkoja. Mahtavia hiekkarantoja ja häkellyttävän kaunista järvimaisemaa riittää kaikille, vaikka kävijöitä kesähelteillä onkin paljon. Saarta on helppo lähestyä lounaan suunnasta, mutta idässä ja pohjoisessa pitää olla tarkkana. Varsinkin Mykkiinselän ympärillä on sellainen saarten ja kivikoiden kehä, että tulee jälleen miettineeksi tämänkin paikan syntyhistoriaa..
Kartta: Maanmittauslaitos/karttapaikka
Linnasaari
Linnasaari tuo mieleen Suur-Saimaan laguunisaaret. Täälläkin on sisälahti harjusaaren uumenissa ja samalla täydellinen satama veneilijälle. Linnasaareen on mentävä varta vasten ja se tavallaan piiloutuu ympäristöönsä. Siksi se on hieman rauhaisampi kohde esim. Petrisaareen verrattuna.
Raikuun kanavareitti
Kartta: Maanmittauslaitos/karttapaikka
Raikuun kanavareitti lähtee Puruveden Pihlajaniemenselän pohjoisosasta yhdistäen Puruveden ja Paasselän. Melkoinen oikoreitti, kun yleensä joutuu kiertämään Savonlinnan, Oravin ja Savonrannan kautta samaan pisteeseen päästäkseen. Ilmaisu ”yleensä” viittaa siihen, että Raikuun kanavareitti ei sovellu juuri pientä perämoottorivenettä isommalle vesikulkupelille. Melojalle se on mitä oivallisin väylä ja monessa mielessä mielenkiintoinen. Reitti kulkee pääosin järvivesiä pitkin, joiden välisiä kannaksia halkoo muutama lyhyehkö avokanava. Pari matalaa ja kapeaa silta-aukkoa estävät tehokkaasti isompien veneiden kulun reitillä. Syväys riittäisi nykyiselläänkin jonkin verrankin suuremmille huviveneille. Reitti on suuntaansa reilun 5 km mittainen.
Meloimme reitin helteisenä kesäkuun päivänä -22 Puruveden puolella redillä olevaa matkavenettä tukikohtana käyttäen. Puruveden avarien selkien jälkeen oli ihan piristävää viettää päivä kauniin, mutta huomattavasti pienimuotoisemman sisävesistön suojissa. Historian siipien havina on miltei koko reitin varrella läsnä, kun salpalinjan jykevät varustukset reunustavat vesitien länsirantaa pitkinä muureina. Reitille lähtijän kannattaa huomioida se, että väylää ei ole merkitty millään tavoin ja vaikka eksymään ei ihan helposti pääse, jonkinlaisessa formaatissa oleva kartta on hyödyllinen. Välillä avokanavan suu on hukkua järvenpohjukan kaislikkorantaan.
Kanavareitin historia yltää aina 1700-luvulle asti. Väkisin tulee mieleen, että melko vähäisilläkin ehostustoimilla sen voisi avata huviveneliikenteelle hieman isommassa mittakaavassa ja historia saisi arvoistaan jatkumoa.
Hytermä – vielä vähän jännemmän lähihistorian äärellä
Kartta: Maanmittauslaitos/karttapaikka
Hytermä on omassa lajissaan erikoisin kohde, mihin olen koko Vuoksen vesistön saaristoissa törmännyt. Siellä on yhden ihmisen, Romu-Heikiksi kutsutun nimismies Heikki Häyrysen elämäntyön jälkipolville näkyvin osa. Saaressa on koko joukko erilaisia vanhoja rakennuksia ja siellä täällä Häyrysen mieliteeman, eräänlaisen myllynkiviarkkitehtuurin tuotoksia. Niistä massiivisin on saarta kiertävän polun varrelta löytyvä Työn muistomerkki, joka lienee aika ainutlaatuinen koko maan mittakaavassa. Melkein Hytermän saaressa kiinni olevassa pikkusaaressa on Heikin ja hänen puolisonsa Lillin sekä heidän rakkaiden koiriensa haudat.
Hytermässä on uusi hyvä laituri, Heikin kävelyretkiä varten valmistama polku kivirakenteisine levähdyspaikkoineen sekä paljon mielenkiintoista ja hämmästyttävää nähtävää. Saari on kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan erittäin käymisen arvoinen paikka aivan Kerimäen kirkonkylän tuntumassa. Veneellä sinne on mentävä ja varsinkin matkaveneellä liikkuva joutuu kiertämään jonkinmoisen lenkin Hälvän saaren ympäri Tavinsalontien estäessä liikenteen suoraan Kerimäen kirkonkylän suunnalta. Kannattaa kuitenkin tehdä tämä kierros. Maisemat kun eivät matkan varrellakaan ole hullummat!
Kuvat ovat auringonpaahteiselta hellepäivältä kesäkuulta -22.
Eevansaari
Karttalähde: Google Maps
Eevansaari sijaitsee kutakuinkin keskellä Puruveden eteläistä, saarten kirjomaa selkävettä. Se ei ole virallinen retkisatama eikä siellä näin ollen ole virallisia palvelujakaan, mutta se on hyvän kesäsään suosikki upeiden hiekkasärkkiensä ansiosta. Särkät halkovat saaren koilispuolta paitsi Eevansaaren itsensä jatkeena, myös hieman ulompana kiemurtavien särkkäluotojen muodossa. Vallitsevasta vedenkorkeudesta riippuu, miten paljon särkät ovat näkyvissä, mutta kahlaamalla ne löytyvät hieman korkeammankin veden aikana. Syvempää vettä löytyy esim. saaren pohjoisrannalta Eevanhaudasta. Sinne voi olosuhteiden salliessa laittaa isomman matkaveneen redille, kuten itse teimme paikalla viipyessämme, kesä- ja heinäkuun taitteessa -22. Melontaretkille oivallinen paikka tämäkin!
