Kartta: Maanmittauslaitos/Karttapaikka
Jos on joutunut Haukivedellä pahan kelin heiteltäväksi, Oravi saattaa tuntua suorastaan paratiisimaiselta. Vuonna 1861 valmistuneen avokanavan kautta sujahdetaan suojaisaan salmeen, jonka vehreillä rannoilla maisema on kuin vanhasta Suomi-filmistä. Tarkemmin katsottuna Oravissa on kuitenkin havaittavissa modernin maailman meininkiä. Sijainti kalavesien ja luonnonsuojelualueiden keskellä on synnyttänyt huomattavaa luontomatkailutarjontaa eikä venesatamapalveluissakaan ole moitittavaa. Kävely kanavan itärannan kyläraitilla iltaruskon luomassa nostalgiavalaistuksessa tosin palauttaa aikakonevaikutelmaa tehokkaasti …
Oravi on veneilijälle vedenjakaja monella tapaa. Lounaispuolella Haukivesi avoimine selkineen ja toisella puolella koilisessa Joutenvesi saaristosokkeloineen. Oravista ylävesille suuntaaminen tarkoittaa omasta näkökulmastani katsottuna vakaata pyrkimystä suunnata kohti Pohjois-Karjalaa ja Joensuuta tai sitten Soisalon kiertoon ryhtymistä Heinäveden reittiä myöten. Toki kohteena voi olla Koloveden kansallispuisto, jonne meneminen tarkoittaa moottorivoimasta luopumista ja kajakin kera retkeilyä. Jonkinlainen seikkailu Oravin ohittanutta matkaveneilijää yleensä kuitenkin odottaa. Ylävirran puolelta Oraviin rantautuminen taas tarkoittaa ympyrän sulkeutumista ja kotivesille saapumista. Siinä määrin eteläinen savonmaa hallitsee kesäistä matkaveneilyäni, että kotoiselta siellä tuntuu, niin etelä-karjalainen kuin olenkin.
