Taidesumu
Maaliskuun viimeinen päivä 2024 valkenee taiteellisen sumuisena. Lähellä kaikki on jännän teräväpiirteistä, kun taas kaukainen maisema katoaa valkoiseen verhoon.
Takatalven kaurisdraamaa
Takatalvi katkaisee vauhdilla edennen kevään heti huhtikuun alussa. Satunnainen luontoretkeilijä osuu kameroineen paikalle, kun näytellään ehkä enemmänkin koominen kuin dramaattinen näytös kaurismailla. Kaikki alkaa siitä, kun neljän kauriin ryhmä kuopii kaikessa rauhassa pellolta syötävää vasta sataneen lumen alta. Yksi pitää vahtia ja muut keskittyvät ruokailupuuhiinsa. Samaan aikaan metsästä ilmestyy toinen kaurisryhmä pellon reunalle. Kolmen kopla. Ne alkavat kuoputella tahollaan lumisen pellon antimia, aivan kuten lajitoverinsa hieman etäämmällä. Äkkiä tunnelma sähköistyy, kun alkuperäisen nelikon vahti huomaa jotain ilmeisen epäillyttävää ja johdattaa laumansa täyteen pakolaukkaan poispäin vaarasta. Pako pysähtyy parin sadan metrin pyrähdyksen jälkeen ja on aika tutkia vaaran luonnetta tarkemmin. Hetken aikaa pälyillään hämilliset kaulat pitkinä kohti metsänreunaa. No, lajitovereitahan siellä, vaikka olisi saattanut olla joku hirmuinen peto yhtä hyvin! Alkaa miltei yhtä kiihkeä ravi kohti ystäviksi osoittautuneita otuksia, ja kohta taas ruovitaan lumista maata yhtenä suurena perheenä. Sen pituinen se! Kauhua ja helpotuksen riemua kaurismailla.
Strömsö-henkinen luontoretki
Joskus menee hyvin, kuten esimerkiksi 27.4. Jos tätä lähtee purkamaan yleisestä yksityiseen niin: On sellainen vuodenaika, että luonnossa tapahtuu (eletään kevään ytimessä), keli suosii (tulossa tyyni, aurinkoinen päivä, mutta ei liian räikeä valo-olosuhde), lähiympäristössä on luontokohteita (Taipalsaari), on viikonloppu (mahdollista käyttää puoli päivää luontoretkeilyyn), aikainen liikkeellelähtö (retkeilijä ei ole ihan kanveesissa työtaakkansa alla eikä heitä puhelinta seinään kun se soi herätyskellona puoli kuudelta), käy luontoflaksi (meriharakka, punarinta, lokki, hanhi,vesilintu, jänis, maisemat), muutama kuva onnistuu (tsägällä). Vielä jos olisi yksisarvinen (luontoretkeilijä on edelleen unessa, eikä mitään edellä mainituista tapahtunut oikeasti ja koko juttu kuvineen on itsenäisen tekoälyn aikaansaannosta). Tiedä häntä.
Levänen, 6:46
Maisema on taianomainen matalalla olevan auringon valossa, jota utuinen ilma suodattaa. Yöpakkanen pitää vielä hetkisen maata otteessaan. Sumuisen järvenselän sylissä ui muutoltaan palanneita vesilintuja. Kameran tarkennus ei tahdo saada niistä otetta millään. Hankalaa on myös uniltaan heräilevän meriharakan kanssa. Pari ruutua sentään napsahtaa kohdilleen. Punarinta pomppii jäisessä rantaviivassa. Kosiopuuhia viritellään siellä täällä.
Peltoin lintutorni, 7:22
Oikeastaan en käy lintutornilla ollenkaan. Tornia pääsee lähestymään puiden suojassa olevaa tietä pitkin aina tien ja tornin välissä olevan pellon laidalle asti. Pelto on tällä kertaa täynnä hanhia, tundrahanhia enimmäkseen. Onnistun hiipimään hanhien äärelle niiden häiriintymättä. Saan kuvata niitä kaikessa rauhassa mustarastaan säestäessä touhujani. Valo on mitä parhain! Hanhikuvaus keskeytyy ainoastaan silloin kun pellon reunaan pomppii jänis, sekin kohtuulliselle kuvaushollille. Kas kun ei yksisarvinen! Lopulta vetäydyn hiljakseen parven ääreltä ja jatkan matkaani.
Sarviniemi, 8:12
Hanhia on yhdellä jos toisellakin pellolla matkan varrella. Perillä Sarviniemessä on lintuja ja lintumiehiä (lintuhenkilöitä?, lintuihmisiä?) ja mahtava maisema vieläkin yhtä kuvauksellisessa valossa. Järvessä on edelleen jäätä, mutta se ei estä uistelijoita kokeilemasta onneaan. Uistelijoita kiikaroimalla löydän lopulta ihan sattumalta soitimellaan olevat teeret. Äänen perusteella etsin niitä paljon lähempää, mutta olivatkin rantajäällä selkäsaaren tuntumassa. Ja uistelupaatti vapaviuhkoineen edellisten tuntumassa. Kaikkea sitä!
Suomi-kuvaa kirkastamassa 22.5.
Sattuipa niin, että työpaikallani oli espanjalaisia vieraita, joille piti esitellä Etelä-Karjalan ja Saimaan luontoihmeitä. No, porukka Marjukan kyytiin Suuresta Jänkäsalosta (itsepalvelukioski oli sekin varsinainen ihme) ja siitä venereissu Ilkkoon ja takaisin. Jokunen luontotapahtuma osuu matkalle.
0 comments on “Keväisiä kohokohtia”